Uutinen
Raviurheilussa taloushallinto vaatii muutakin kuin numeroiden hallintaa
Katsojalle raviurheilu näyttäytyy parhaimmillaan parin minuutin vauhdikkaana suorituksena. Todellisuudessa lähtöviivan taakse kätkeytyy vuosien työtä hevosen kanssa sekä raviradan puolella kuukausien suunnittelua, kymmeniä ammattilaisia ja vapaaehtoisia, logistiikkaa, talouden hallintaa ja tapahtumatuotantoa.
Lappeenrannan raviradan toimitusjohtaja Teemu Keskitalo sekä raviohjastaja ja -valmentaja Hannu-Pekka Korpi tuntevat tämän maailman eri näkökulmista.
Yksi ravipäivä vaatii kymmeniä tekijöitä
Tavallinen ravipäivä työllistää Lappeenrannan raviradalla yli 50 ihmistä. Tarvitaan muun muassa ravituomareita, lähettäjiä, selostajia, eläinlääkäreitä, järjestyksenvalvojia sekä ravintola-, varikko- ja toimistohenkilöstöä. Lisäksi 30–40 hengen talkooporukka osallistuu tapahtumien valmisteluun ja jälkitöihin. Itse radankin valmistelu aloitetaan jo ennen ravipäivää.
Myös hevosen kilpailukauden rakentaminen alkaa paljon ennen lähtöä. Vuoden tärkeimmät kilpailut valitaan etukäteen ja valmennusta sekä muita startteja suunnitellaan niin, että hevonen olisi parhaimmillaan juuri päätavoitteissa.
Huippuhevosen ympärillä työskentelee asiantuntijatiimi
Raviurheilu on ammattimaistunut voimakkaasti. Huippuhevosen ympärillä voi nykyään työskennellä valmentajan lisäksi eläinlääkäreitä, hierojia, hammaslääkäreitä ja kengittäjiä. Aiemmin valmentaja teki suuren osan työstä itse, mutta nyt eri osa-alueille tarvitaan yhä enemmän erityisosaamista.
Kaikkea ei silti voi ulkoistaa asiantuntijoille. Hannu-Pekka Korven mukaan menestyksen perustana säilyy kyky lukea hevosta ja tunnistaa, miten se voi. Hevosen hyvinvointi on kaiken A ja O. Huippusuoritus rakentuu lukemattomista yksityiskohdista. Korpi kertoo tutkineensa esimerkiksi harjoitusradan hiekan ominaisuuksia löytääkseen hevosille mahdollisimman hyvän ja turvallisen harjoitusalustan.
Raviurheilu on liiketoimintaa
Raviradan pyörittämisessä puhutaan merkittävistä taloudellisista kokonaisuuksista. Tavallisen arki-illan raveissa palkintorahaa voi olla noin 30 000 euroa ja tapahtuman järjestämisestä aiheutua tämän lisäksi noin 20 000 euron kustannukset. Kuninkuusravien kaltaisessa suurtapahtumassa kokonaisbudjetti nousee jo miljooniin euroihin.
Taloudellinen toimintaympäristö on samalla haastava. Valmennuksen ja raviratojen kustannukset ovat nousseet, mutta palkintotasot eivät ole kehittyneet samassa suhteessa. Myös pelimarkkinan muutos vaikuttaa alan tulevaisuuden näkymiin.
Toimialatuntemuksesta on hyötyä taloushallinnossa
Raviurheilun erityispiirteet näkyvät myös taloushallinnossa. Raviratojen tukijärjestelmät sekä esimerkiksi tallien arvonlisäverotukseen liittyvät kysymykset tekevät talouden hoitamisesta oman erityisalansa. Siksi taloushallinnon kumppanille on hyötyä siitä, että se tuntee toimialan eikä ainoastaan kirjanpidon yleisiä käytäntöjä. ”Kyllä siinä tarvitaan sitä ammattitaitoa, että kaikki asiat saadaan oikein hoidettua ja kirjattua.” sanoo Teemu Keskitalo.
Sama ajatus pätee laajemminkin yritysmaailmaan: mitä erityisempi toimiala, sitä tärkeämpää on, että taloushallinnon kumppani ymmärtää myös lukujen takana olevaa liiketoimintaa.
Pitkä tie kahteen minuuttiin
Raviurheilussa on lopulta paljon samaa kuin menestyvässä liiketoiminnassa. Tarvitaan tavoitteita, pitkäjänteistä suunnittelua, oikeita osaajia, talouden hallintaa ja jatkuvaa kehittämistä. Huipulla harvoin ratkaisee yksi suuri asia. Ratkaisevaa on, että mahdollisimman moni pieni asia tehdään hyvin. Yleisölle näkyvä suoritus kestää vain hetken. Sen taustalla on kuitenkin vuosien työ.
Tutustu myös Riihimäen raviradan kokemuksiin Administerin palveluista.
Samalla matkalla -podcastimme erikoisjakso suuntaa raviurheilun kulissien taakse. Markus Backlundin vieraina ovat Lappeenrannan raviradan toimitusjohtaja Teemu Keskitalo sekä ravivalmentaja ja -ohjastaja Hannu-Pekka Korpi.
Jaksossa puhutaan siitä, mitä yleisö ei radalle näe: vuosien valmennuksesta, hevosen ja ohjastajan yhteistyöstä, ravipäivän kymmenistä tekijöistä sekä raviratojen taloudesta, sponsoroinnista ja tapahtumien rakentamisesta.
Miten kilpailukausi suunnitellaan? Mitä yhden ravipäivän järjestäminen vaatii? Entä miten raviradat houkuttelevat uuden yleisön paikan päälle ja rakentavat kestävää liiketoimintaa?
Kuuntele (ja katso) erikoisjakso Spotifyssa tai Youtubessa.
*******************************
Samalla matkalla on tarinallinen podcast bisneksen arjesta. Se vie tilanteisiin, joissa on pysähdyttävä, suunnattava uudelleen, tai pidettävä kiinni siitä, mikä toimii. Jokainen jakso on kuin merkintä päiväkirjaan: todellinen hetki, josta voi oppia.
Äänessä ovat yritysten ihmiset – johtajat ja asiantuntijat, kasvuyrittäjät ja konkarit – ne, joiden harteilla arjen onnistumiset lepäävät. Juontajana toimii Markus Backlund, joka ohjaa keskustelut lempeän napakasti ytimeen. Tämä podcast ei tarjoa valmiita vastauksia. Se tarjoaa näkökulmia, konkretiaa ja inhimillisiä hetkiä yritystoiminnan ytimessä. Tervetuloa mukaan, ollaan samalla matkalla!
Matkakumppaneina Sarastia, Silta, Econia, Administer ja EmCe.
Kuuntele (ja katso) Spotifyssa tai YouTubessa, ja ota Samalla matkalla seurantaan!