Korkoja ei voi ennustaa. Mitä yrittäjä voi tehdä sen sijaan?

25.02.2026Kirsi Staff

Korkokeskustelu käy kuumana lähes päivittäin. Yhdysvaltain keskuspankki, Euroopan keskuspankki, inflaatio, ohjauskorot ja niiden vaikutus kaikkeen asuntolainoista yrityslainoihin ja investointeihin. Moni haluaisi yhden varman vastauksen: mihin korot ovat menossa?

Rahoituksen ja yritystalouden asiantuntija, professori ja sijoitusammattilainen Vesa Puttonen muistuttaa karusta lähtökohdasta: ennustaminen kuulostaa houkuttelevalta, mutta osuminen on vaikeaa, myös ammattilaisille: “Lähtökohta on se, että korkoja ei pysty ennustamaan.”

Miksi korkoja ei pystytä ennustamaan?

Ennusteita kyllä riittää. Niitä kuulemme mediasta, pankkien katsauksista ja asiantuntijoilta. Silti historia näyttää, että myös parhaat arviot voivat mennä pahasti harhaan.

Professori Puttonen nostaa esiin konkreettisia esimerkkejä: moni muistaa tilanteen, jossa korkojen nousua pidettiin epätodennäköisenä ja sitten korot nousivatkin nopeasti. Lisäksi on tutkimuksia, joissa markkinoita ammatikseen seuraavien ennustetarkkuus ei keskimäärin edes ylitä “kolikonheittoa” merkittävästi.

Kysymys ei siis ole siitä, etteikö ennusteita voisi tehdä. Kysymys on siitä, kuinka usein ne osuvat oikeaan ja ovatko ne käyttökelpoisia päätöksenteon perustaksi.

Media lisää tunnetta, mutta ei välttämättä ennustearvoa

On olemassa myös ilmiö, jossa talousuutisointi painottuu negatiivisiin otsikoihin: kriisit, riskit ja uhkakuvat herättävät tunteita ja keräävät klikkauksia. Tämä voi luoda helposti vaikutelman, että nyt eletään aina poikkeuksellisen vaarallista aikaa, vaikka historia on täynnä kriisejä, joista on lopulta toivuttu.

Talouskeskusteluun liittyy lisäksi “kontraindikaattorin” ajatus: kun tunnelma on erittäin synkkä, markkinat voivat olla lähempänä käännettä kuin miltä tuntuu ja päinvastoin. Tämä ei ole ennustamista, vaan muistutus siitä, että tunne ja todellisuus eivät aina kulje käsi kädessä.

Jos korkoja ei voi ennustaa, mihin sitten kannattaa keskittyä?

Professori Puttosen viesti on käytännöllinen: kun tulevaisuutta ei voi lukita, kannattaa rakentaa toimintamalli, joka kestää useita vaihtoehtoja: “Paras ohje on se, että tulevaisuutta ei pysty ennustamaan, mutta jokainen voi valmistautua.”

Tämä “valmistautuminen” tarkoittaa ennen kaikkea kahta asiaa:

1. Taloudellinen liikkumavara eli puskuri ja rahoitusvalmius
Yrityksen kannattaa varmistaa, että kassassa on puskuria ja että rahoitus ei ole kiinni yhdestä kapeasta vaihtoehdosta. Käytännössä tämä voi tarkoittaa:

• riittävää käteis- ja kassapuskuria suhteessa kulurakenteeseen
• valmiusluottojen ja rahoituslimiittien sopimista hyvinä aikoina, kun ehdot ovat paremmat
• rahoitusrakenteen hajauttamista, ettei kaikki ole yhden kortin varassa

2. Toiminnallinen sopeutumiskyky eli resilienssi
Puttonen korostaa, että yrityksen kannattaa miettiä etukäteen, miten se reagoi, jos kysyntä laskee tai jos toisaalta avautuu yllättävä kasvumahdollisuus. Resilienssiä voi rakentaa mm.:

• kulurakenteen joustavuudella: mitä voidaan skaalata nopeasti?
• selkeällä priorisoinnilla: mistä leikataan ensin, mistä ei leikata koskaan?
• skenaarioajattelulla: ei ennusteita, vaan “jos näin käy, teemme näin”

Riskistä kannattaa ajatella oikein

Ajatus riskistä sopii erityisen hyvin yrittäjälle: riski ei tarkoita yhtä tulevaisuutta, vaan monta mahdollista tulevaisuutta. Siksi paras tapa “voittaa” ei ole yrittää arvata yksi oikea polku, vaan varmistaa, että useampi polku on mahdollinen. Kuten Puttonen sanoo: “Riski tarkoittaa sitä, että enemmän asioita voi tapahtua kuin oikeasti tapahtuu.”

Kun tämän hyväksyy, huomio siirtyy ennustamisesta varautumiseen: miten rakennan yrityksen niin, että korkojen nousu, lasku tai paikallaan pysyminen ei kaada toimintaa? Miten turvaan kassavirran, jos asiakkaat maksavat hitaammin? Miten pidän mahdollisuuden investoida, jos markkina avaa oven?

Käytännön muistilista: mitä voi tehdä jo tällä viikolla?

Jos haluat viedä ajatuksen käytäntöön nopeasti, tässä tiivis lista:

• Tee korkoskenaariot (esim. nykytila, +2 %-yksikköä, -1 %-yksikkö): miten kassavirta ja rahoituskulut muuttuvat?
• Sovi puskurit ja limiitit etukäteen. Rahoitus on helpompi neuvotella, kun et ole pakon edessä.
• Priorisoi kulut: mitkä ovat “pyhiä” ja mitkä voidaan jäädyttää 30 päivässä?
• Varmista perintä ja myyntisaamisten hallinta: heikossa suhdanteessa raha tulee hitaammin, jolloin prosessin on oltava kunnossa.
• Keskity siihen, mihin voit vaikuttaa: hinnoittelu, asiakasarvo, myynti, palvelulupaus, toimituskyky.

Korkojen ennustaminen houkuttaa, koska se lupaa varmuutta. Varmuus syntyy kuitenkin vain harvoin oikeasta ennusteesta. Se syntyy siitä, että yritys on rakennettu kestämään epävarmuutta.

Kun korkoja ei voi ennustaa, voi silti tehdä paljon: vahvistaa kassaa, sopia rahoitusvalmiuden, lisätä joustavuutta ja rakentaa päätöksenteko skenaarioiden varaan. Se ei kuulosta yhtä seksikkäältä kuin “näin korot kehittyvät”, mutta se on usein paljon hyödyllisempää.

***************************************’

Helmikuun alussa saimme kuulla professori Vesa Puttosen näkemyksiä ja ajatuksia koroista ja niiden ennustamisesta ”Korkoja ei voi ennustaa. Mitä sitten voi?” -webinaarissa. Jos haluat katsoa webinaarin tallenteen, se löytyy täältä.

Samalla matkalla -podcast-jaksoissamme syvennymme webinaarin teemoihin käytännönläheisesti ja suoraan yritysarjen ytimeen yhteistyökumppaneidemme Alisa Pankin ja Intrumin kanssa.

Podcastissa käsitellään muun muassa korkojen ja kassavirran vaikutuksia, rahoituskelpoisuutta ja investointirohkeutta, maksuviiveitä sekä sitä, miksi avun hakeminen usein viivästyy ja miten tilanteisiin voidaan tarttua ajoissa.

Kuuntele jakso ”Kassavirta ei valehtele” ja vie opit käytäntöön tästä >> 

🎧 Kaikki podcast-jaksot löydät  Spotifysta ja YouTubesta.