Tekoälysanasto

Tekoälystä puhutaan paljon, mutta mitä kaikkea se oikein pitää sisällään? Ota tekoälyteknologian sanasto haltuun!

Algoritmi

Algoritmi tarkoittaa yksinkertaisesti listaa ohjeista, jotka kertovat miten tehtävä tai prosessi suoritetaan. Usein käytetty esimerkki algoritmista on esimerkiksi keittokirjan ohjeet. Tietokoneiden ja sovellusten toimintaa taas ohjaavat äärimmäisen monimutkaiset ja täsmälliset algoritmit, jotka voivat olla jopa miljoonien rivien mittaisia.

Analytiikka

Analytiikalla tarkoitetaan olemassa olevan ja/tai kerätyn tiedon mittaamista ja analysointia. Esimerkiksi verkkosivujen analytiikkaa ovat sivuston kävijämäärät, kävijöiden sijainti, keskimääräinen vierailuaika sivustolla jne.

Automaatio

Automaatiolla tarkoitetaan sellaista laitetta, järjestelmää tai prosessia, joka ei tarvitse toimiakseen ihmistä vaan on ns. itsetoimiva. Automaatiota käytetään usein osittaisena apua, eli vain osa työvaiheista korvataan automaatiolla ja vaativammat tehtävät hoitaa ihminen.
 
 

Edge AI

Edge AI viittaa reunalaskennan (edge computig) ja tekoälyn (AI) yhdistelmään. Laitteet hyödyntävät tekoälyalgoritmeja, joiden avulla ne pystyvät analysoimaan itse tuottamaansa dataa esimerkiksi ilman internetyhteyttä.

Edge computing

Edge computing, eli reunalaskenta, tarkoittaa datan keräämistä ja käsittelyä ns. verkon reunalla, eli mahdollisimman lähellä datankeruun fyysistä paikkaa. Reunalaskenta nopeuttaa datan käsittelyaikaa ja vähentää tiedonsiirron viivettä.

Hyperautomaatio

Hyperautomaatio tarkoittaa prosessien kokonaisvaltaista automaatiota, jossa yhdistyvät niin ohjelmistorobotiikka, koneoppiminen kuin työnkulkujen automatisointi. Hyperautomaation avulla voidaan yhdistää monia yksittäisiä toimintoja yhdeksi kokonaisuudeksi. Hyperautomaatiosta käytetään myös termiä Intelligent Process Automation (IPA).
 
 

IoT

IoT eli esineiden internet tarkoittaa verkkoon kytkettyjä laitteita, tavaroita ja tekniikoita. Tällaisia laitteita voivat olla esimerkiksi teollisuuden laitteet, kodin älylaitteet ja autot. Esineiden internetissä laitteet voivat myös olla vuorovaikutuksessa toisiinsa.

IPA (Intelligent Process Automation)

IPA:lla viitataan älykkääseen automaatioon, jossa eri teknologiat yhdistyvät ja hallinnoivat digitaalisia prosesseja. Intelligent Process Automation hyödyntää pääosin kolmea eri teknologiaa, joita ovat ohjelmistorobotiikka (RPA), digitaalinen prosessiautomaatio (DPA) ja tekoäly (AI). IPA:n avulla voidaan esimerkiksi automatisoida rutiininomaisia työtehtäviä, kuten lomakkeiden käsittelyä ja tiedonsiirtoa.

Koneoppiminen

Koneoppimisella tarkoitetaan sellaista tekoälyn muotoa, jossa kone oppii enemmän tai vähemmän itsenäisesti uusia asioita datan perusteella. Koneoppiminen voi olla ohjattua, jolloin koneelle syötetään oikea vastaus, tai itsenäistä, jolloin kone päättelee vastauksen data perusteella itse. Koneoppiminen voi myös vahvistettua, jolloin kone saa palautetta siitä, toimiiko se onnistuneesti vai ei.
 
 

Neuroverkko

Neuroverkot ovat laskennallisia malleja, jotka perustuvat ihmisaivojen hermoverkkojen toimintaan. Ihmisaivojen tapaan neuroverkko koostuu ”neuroneista” eli tiedonkäsittely-yksiköistä, jotka käsittelevät ja välittävät toisilleen tietoa. Neuroverkkojen avulla voidaan mm. kehittää tekoälyä ja koneoppimista (esimerkiksi kuvan tunnistaminen) luonnosta löytyvien mallien avulla.

Robotiikka

Robotiikalla tarkoitetaan robottien suunnittelua, kehittämistä ja rakentamista. Sanakirjasta riippuen robotti voi tarkoittaa mitä tahansa mekaanista laitetta, joka korvaa jonkin ihmisen tekemän toiminnon. Robotit tekevät myös sellaisia asioita, joihin ihminen ei pysty (esimerkiksi syvänmeren laitteistot). Robotin tavoin toimivia tietokoneohjelmia kutsutaan boteiksi.

RPA (Robotic Process Automation) eli ohjelmistorobotiikka

Ohjelmistorobotiikalla tarkoitetaan sellaisia teknologioita, jotka mallintavat ihmisen toimintaa ja joiden avulla voidaan automatisoida ja tehostaa tiettyjä tietotyön prosesseja.
 
 

Syväoppiminen

Syväoppiminen on yksi tekoälyn koneoppimismenetelmä, jossa hyödynnetään kerroksellisia neuroverkkoja. Syväoppiminen eroaa tavallisesta koneoppimisesta siinä, että se syväoppimisessa tekoäly oppii paitsi tunnistamaan asioita, se osaa myös tulkita kontekstia ja mahdollisesti täydentämään puuttuvia tietoja.

Tekoäly

Tekoäly tarkoittaa ohjelmistoa, joka imitoi ihmisen tapaa oppia ja tehdä päätöksiä. Tekoälyohjelmistot toimivat ihmisen rakentamien algoritmien pohjalta, mutta ne voi myös opettaa oppimaan uutta ja kehittämään suorituskykyään itsenäisesti. Tekoälyn tarkoitus on auttaa ja tehostaa ihmisiä työnteossa esimerkiksi käsittelemällä sellaisia määriä tietoa, mihin ihmisellä menisi vuosia.

Tekoäly voidaan jakaa heikkoon ja vahvaan tekoälyyn: heikko tekoäly voi suorittaa vain ihmisen sille määrämiä tehtäviä, kun taas vahva tekoäly voi ajatella ja toimia ihmisen tapaan itsenäisesti. Tällaista vahvaa tekoälyä ei tosin tähän päivään mennessä ole kyetty luomaan. Supertekoäly on vahvaa tekoälyä ja täten ihmismieltä hurjasti edistyneempi versio, joka jatkuvasti kehittyy.

Tekoälyagentti

Tekoälyagentti tarkoittaa kokonaisuutta, joka toimii tekoälyn avulla – se ei siis välttämättä ole mikään konkreettinen käsite. Tekoälyagentin voi esimerkiksi opettaa pelaamaan peliä tai keskustelemaan ihmisen kanssa (chatbotit).