Arvomaailma ohjaa tekoälyä

Tekoäly on vuosituhannen kuumimpia juttuja.  Älykäs tietokone voi tehdä silmänräpäyksessä huimaavan määrän laskutoimituksia ja antaa laskelmiensa pohjalta suosituksia vaikkapa siitä, mihin tänään kannattaa sijoittaa. Oppivat järjestelmät kerryttävät tietoa ja pystyvät parantamaan omaa suoritustaan, joko ihmisen opettamina tai koneen omasta toiminnasta syntyvän datan perusteella.

Mahdollisuudet ovat rajattomat. Tekoälyä hyödynnetään lääketieteessä esimerkiksi kasvainten tunnistamiseen röntgen- tai magneettikuvista, maataloudessa peltojen ja kasvien tilan seuraamiseen ja tuotannon optimointiin. Pankissa tekoäly saattaa auttaa päättämään, myönnetäänkö asiakkaalle luottoa. Tulevaisuudessa uusia sovelluksia syntyy kuin sieniä sateella.

Taloushallinnossa tekoäly voi tutkia yhtiön avainlukuja, niiden kehitystä ja markkinatietoa ja laatia datan perusteella ennusteita. Tekoälyä hyödynnetään myös kirjanpidossa esimerkiksi ostolaskujen ja kuittien käsittelyssä – ja Administerille sen voi sanoa olevan suoranainen kilpailuvaltti. Viime aikoina olemme ryhtyneet hyödyntämään tekoälyä yhä enemmän myös kirjanpitotyössä, mikä on vapauttanut asiantuntijoiden kapasiteettia suuremman lisäarvon toimintoihin.

Hyvä, tekoäly siis auttaa meitä monella elämän osa-alueella. Mutta mitkä ovat ne arvot, joiden puitteissa se toimii? Millaiset periaatteet ohjaavat tietokoneälyä? Terminaattorin tyyppistä lähestymistapaa tuskin tarvitsee pelätä, mutta tekoälyn etiikkaa on silti syytä pohtia. Tekoäly nimittäin toimii niissä puitteissa, mitkä ihmiset sille antavat.

Tekoäly käyttää suuria tietomassoja, joiden perusteella se tekee päätelmiä ja suosituksia. Jos tämä syötetty tieto on vinoutunutta, voi tekoäly päätyä tarjoamaan huonoja, suorastaan virheellisiä tuloksia. Jos vaikkapa ihosyöpiä kuvista tunnistavaa tekoälyä opetetaan vain vaaleaihoisten ihmisten kuvilla, se ei toimi luotettavasti sellaisten potilaiden kohdalla, joiden ihonväri on muu kuin valkoinen.

Tekoäly voi myös yhdistellä eri tietokannoista ja lähteistä saamaansa dataa, jolloin sen avulla voidaan tunnistaa henkilöitä. Tällaista tietoa voitaisiin käyttää esimerkiksi poliittisten toisinajattelijoiden jäljittämiseen. Tämän päivän Suomessa ei kovin todennäköinen uhkakuva, mutta monissa osissa maailmaa varsin mahdollinen.

Ihmisiin täysin neutraalisti suhtautuva tekoälykin voisi olla ongelmallinen, sillä siltä puuttuisi motiivi toimia ihmisten hyväksi. Niinpä se voisi muuttua uhaksi ihmiskunnalle toimiessaan omien, ihmisen näkökulmasta ehkä käsittämättömien päämääriensä eteen. Tällaisia tekoälyn turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä on pohdittu muun muassa Oxfordin yliopiston tulevaisuudentutkimukseen keskittyneessä instituutissa.

Kun tekoälylle luodaan yhteiset pelisäännöt ja koneoppimisessa huomioidaan tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, se on erinomainen työväline, joka nopeuttaa ja helpottaa lukuisia toimintoja yhteiskunnassa ja liike-elämässä. Pidetään huoli, että ajattelevat koneemme rakentuvat yhteisille arvoille.