Palkkaa vai osinkoa – mikä ratkaisee?

02.10.2017

Varojen jakaminen on aloitettava arvioimalla, millainen yrityksen maksukyky on.

Jokaisen yrittäjän on tehtävä verotukseen vaikuttavia valintoja. Yksi niistä on, miten varoja kannattaa jakaa listaamattomasta osakeyhtiöstä: palkkana, osinkona vai molempina – ja kuinka paljon?

Tähän vaikuttavat yhtiön taloudellinen tilanne, varallisuus ja minkälaisia tavoitteita yrittäjällä on. Administerin kirjanpitäjän Ulla Soikkelin mukaan yrittäjän on tiedettävä, onko tarkoituksena nostaa varoja yhtiöstä nopeasti, saada tietty summa käteen mahdollisimman vähin veroin vai kasvattaa liiketoimintaa.

Kirjanpidon ja tilinpäätöksen näkökulmasta ensimmäiseksi on tarkistettava, että yhtiön pohja on kunnossa. Soikkeli neuvoo käymään perusteellisesti läpi, mitä kirjanpitoon on laitettu ja näyttääkö tulos oikealta. Esimerkiksi myyntilaskut ja kulut on kohdistettava oikeille kausille.

”Onko kirjanpidossa kaikki, mikä kuuluu sinne? Esimerkiksi matkakulujen ja päivärahojen kaltaiset verovähennyskelpoiset kulut pitää kirjata ensin. Vasta, kun perusteet ovat kunnossa, nähdään, millaiseen palkan tai osingon nostamiseen on varaa”, Soikkeli sanoo.

Hänen mielestään iso kysymys on, antaako yrityksen maksukyky ylipäänsä periksi maksaa osinkoja. Osingonjako on mahdollista, kun yritys on tehnyt tulosta.

”Osinkojen maksu ei saa vaarantaa yrityksen kassavirtaa. Jos yrityksen verotettava tulos on nolla ja edellisten tilikausien voittovarat ovat negatiiviset, ei osinkoa ole jaettavissa.”

26 prosentin raja

Palkka on osakeyhtiölle vähennyskelpoinen meno, toisin kuin osinko. Palkka verotetaan yrittäjän omassa verotuksessa. Jos yritys tekee tappiota, palkanmaksu kannattaa Soikkelin mukaan jaotella tehtäväksi pitkin vuotta.

Yleisenä sääntönä voi pitää, että varoja kannattaa nostaa yhtiöstä palkkana, kun verotus jää alle 26 prosenttiin. Henkilökohtainen verotus pysyy maltillisena, kun palkkaa nostetaan korkeintaan noin 30 000–40 000 euroa vuodessa.

Osingon nostamisesta puolestaan menee veroa vähintään 26 prosenttia. Yrityksen on maksettava aina verotettavasta tulosta 20 prosentin yhteisövero, minkä lisäksi osingosta peritään 7,5 prosentin ennakonpidätys.

Edullisinta on nostaa osinkoina enintään kahdeksan prosenttia yrityksen nettovarallisuudesta, kuitenkin korkeintaan 150 000 euroa vuodessa henkilöä kohden. Kun kahdeksan prosentin osuus tai yli 150 000 euroa ylittyy, verotus kiristyy.

Verosuunnittelu kannattaa

Suotuisin varojen nostotapa kannattaa laskea aina tapauskohtaisesti. Verosuunnittelussa on syytä huomioida sekä yhtiön että yrittäjän maksamat verot. Henkilön mahdolliset muut ansiotulot vaikuttavat myös kokonaisuuteen.

”Oma ja yrityksen kassa on pidettävä erillään. Palkkojen verot vaikuttavat henkilökohtaiseen kassavirtaan”, Soikkeli sanoo.

Enemmistö yrityksistä päättää tilikautensa vuodenvaihteessa. Soikkelilla on tähän liittyvä vinkki: ”Joulukuun puolessa välissä viimeistään voisi alkaa katsoa tulosta, paljonko yhtiöstä voisi vielä ottaa palkkaa.”

Verotuksen optimointi on Soikkelin mukaan esillä jokaista tilinpäätöstä tehdessä. Hän muistuttaa, että palkkaa vai osinkoa -kysymys on vain yksi osa kokonaisuutta. Paljon asioita on otettava huomioon ennen sitä.

Tilitoimisto voi auttaa saamaan pohjan kuntoon. Kirjanpitäjältä voi saada konkreettiset luvut yrityksen maksukyvystä, nettovarallisuudesta, maksettavista osinkojen ennakonpidätyksistä ja kassavirrasta, johon osinkojen maksu vaikuttaa.

”Kokonaisuus on lopulta verottajan käsissä, mutta me kuitenkin tunnemme, kuinka prosessi etenee ja mikä vaikuttaa verottajan päätöksentekoon.”